Eräs kirjoitusten kokoelma

Yksittäisien kirjoituksien tuotantoon ja muokkaukseen on kolme pääasiallista näkymää: "text editing", "solution writing editing" ja "special section editing". Erikoisosiot eli englanniksi "special sections" ovat niitä, jotka kirjamaisessa moodissa sijoittuvat osioiden (parts) ja lukujen (chapters) ennen ja jälkeen (blogi-moodi vaihtoehtona). Työnkulkujen kannalta "text editing" on aina ennen "solution writing editing"-vaihetta, sillä kirjoitukset luodaan ensin mainitussa näkymässä ja siinä näkymässä niihin liitetään myös valikoitu joukko kuvia ja muita "tiettyjä" (eng. particulars) kuten videoita, tweettejä ym. Varsinainen tiettyjen sijoittelu tapahtuu "solution writing editing"-näkymässä, jossa myös kirjoituksien olemuksen hienosäätöä tapahtuu.

Kuva 1. Text editing -näkymässä aloitetaan kirjoituksien tuottaminen ja liitetään mukaan tietynlaiset (eng. particulars). Kirjoitukset ovat tyypiltään: optionaalisia lisäosioita kuten ingress, references ym. sisältäviä tai "area text"-tyyppisiä, joita ei ole tarkoitettu itsenäisiksi kirjoituksiksi, vaan sellaisiin ympättäväksi (käytännössä kirjoituksen loppuun tai oheen).
Kuva 2. Solution writing editing -näkymässä tehdään kirjoituksiin liittyvä hienosäätö, erityisesti ulkoasuun vaikuttava sellainen. Onpa samaan näkymään laitettu mukaan myös teoksen moodin (blogi- vai kirjamuotoinen) ja julkisuuden (julkaistu vai ei-julkaistu) asettaminen, jottei sitä tarvitsisi erikseen hakea erikoisosioiden tuottamisen puolelta.
Kuva 3. Special section editing -näkymässä voi lisäillä teokseen osioita kuten glossary tai preface, joita ei kuitenkaan ole rajoitettu mihinkään tiettyihin, vaan niitä voi luoda omavalintaisesti. Näkymään on laitettu mukaan myös teoksen moodin (blogi- vai kirjamuotoinen) ja julkisuuden (julkaistu vai ei-julkaistu) asettaminen, sekä ns. kansikuvan asettaminen, joka näkyy sekä teoslistalla, että teoksen alussa. Erikoisosioihin voi sisällyttää kaikkia niitä kuvia, joita projektiin kytketyistä kuvakatalogeista löytyy.

Eräänä alkuperäisideana on ollut, että tiettyjen yksittäisen kirjoituksen elementtien sijaintien ja olemuksien kanssa ei tarvitsisi käydä ns. nyhjäämään, vaan sopivanlaiset saisi määritettyä käyttöön muutaman painikkeen painalluksella. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin ja ingressin sijoittuminen. Oheisesta kuvasta voi huomioida tuttuja kirjasinten nimiä, jotka varmastikin palvelun demo-vaiheesta ohi päästyä tullaan korvaamaan fonttiostoksilla löytyneillä kirjasimilla.

Kuva 1. Kirjoituskohtaisia säätimiä "solution writing editing"-näkymässä.

Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen ("text editing"-näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. verbi place, "solution writing editing"-näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoileen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla paikoilleen sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Kuva 1. Particular editing -näkymässä voi arvatenkin käsitellä tietynlaisia jollain tavoin. Tämä näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Toimintoina kuvan poistaminen, katalogien sisällään pitämien säilöjen (containers) luominen ja poistaminen, sekä kuvan selitekstin (description) muokkaaminen (näkyy vain kuvalistoissa). Lista kirjoituksista suoralinkkeineen, joissa tietynlaista on käytetty, on avatun tietynlaisen tietojen alapuolella.
Kuva 2. Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, container) kuvat näytetään nykyisellään allekkain (tässä modaali-ikkunassa ja muuallakin), mutta voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä. Liitettyjen kuvien järjestystä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi.
Kuva 3. Kuvakatalogin kuvia, joita on liitetty yksittäiseen kirjoitukseen. Caption-teksti näkyy kirjoitukseen liitetyn kuvan yhteydessä (eri asia kuin tietynlaisen description-teksti, joka näkyy vain kuvalistoissa).
Kuva 4. Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia. Videoiden (YouTube tai Vimeo) ja tweettien lisäksi voitaisiin lisätä myös SoundCloud-musiikkia tai monenlaista muuta myöhemmin käyttöön tarjottavaa kuten podcast-lähetyksien web-soittimia.
Kuva 5. Kuvakollaasi (bunch of images) on work-in-progress -tietynlainen, josta voisi varioida lukuisia erilaisia.
Kuva 6. On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Pikainen esikatselunäkymä on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin laatikoidun symbolin ylle.

Palvelun termistössä projektit ovat niitä, jotka pitävät sisällään johonkin yhteen teokseen sisältyvät kirjoitusten kokoelmat kirjoituksineen ja niihin kohdistuvine säätöineen, sekä teokseen sisältyvät erikoissivut, mukaan kytketyt kuvakatalogit (osajoukko käyttäjän kaikista kuvakatalogeista) ja muut projektikohtaiset asetukset.

Kuva 1. Project list -näkymä pitää sisällään käyttäjän kaikki projektit. Toistaiseksi suodattimet ja lajittelut rajoittuvat siihen, että lajittelumahdollisuuksia on vain yksi ja projektit ovat joko viimeaikaisia (fresh), aiempia (past) ja niitä, joista on jo luovuttu (trash). Varmastikin eräs kehityskohde jossain vaiheessa.
Kuva 2. Project managing -näkymä on tarkoitettu pitämään tavoitettavissa muut näkymät, joita saattaisi haluta käyttää johonkin projektiin liittyen. Samaisessa näkymässä kytketään projektiin myös käyttäjä-asetuksissa lisättyjä kuvakakatalogeja, joista voidaan oheistaa kuvia yksittäisissä kirjoituksissa (tai erikoissivuilla) käytettäväksi. Varmuuskopiointi-toiminnot ovat myös välittömästi käytettävissä (toinen tarjoaa JSON-rakenteisena kaikki projektin kirjoitukset kirjoitusten kokoelmineen, toisen generoidessa zip-paketin, joka sisältää kaiken projektiin liittyvän ja jonka pystyy myös tuomaan takaisin uutena projektina).

Eräinä oletetusti vähemmin käytettyinä näkyminä ovat sellaiset kuten "item moving", "importing" ja "writing list".

Kuva 1. Importing -näkymässä on mahdollista tuoda kirjoitusten kokoelmia sisältävää JSON-rakenteista dataa uusiksi kirjoituksiksi tehtäväksi ja kuvia kuvakatalogeihin lisättäväksi. Tämä näkymä sisältää kolme raahaus-aluetta (drag zone) tiedostojen sisääntuomiseks (ks. erillinen visuaalinen ohje). Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Ulkoisten kuvalähteiden käyttö sinällään on jo mahdollistettu, mutta sitä ei ole toimintona otettu käyttöön, vaikka näyttää sellaiselle paikkansa kuvassa olevankin.
Kuva 2. Item moving -näkymässä voi siirrellä kirjoituksia kirjoitusten kokoelmasta toiseen (projektin rajoissa), sekä kuvia katalogin säilöistä (container) toiseen sellaiseen. Kirjoituksia voi tarkastella eräänlaisena raakaversiona, jotta voi paremmin muistaa, mitä olikaan siirtämässä.

Tiedostojen raahaaminen suoraan käytetyn tietokoneen kovalevyltä nopeuttaa tiettyjen toimintojen käyttämistä kuten tietynlaisiksi tarkoitettujen kuvien ja ns. kansikuvien tuomista, Word-dokumenttien konvertointia ja yksittäisen projektin varmuuskopion sisältämän zip-paketin sisääntuontia (import). Raahausalueet (drag zone) tunnistaa siitä, että tiedoston tai tiedostojen ollessa niiden yllä, ne tarjoavat melko yhtenäisen visuaalisen vihjeen reunuksen ja taustan muuttumisen muodossa.

Kuva 1. Project managing -näkymässä projektin kansikuvan voi vaihtaa tuomalla kuvan sen päälle, mikä näkyy sitten project list -näkymässä. Vaihtoehtoisesti kuvan voi valita myös avautuvasta tiedostolistasta, jonka käytetty käyttöjärjestelmä tarjoaa (toimii myös mobiililaitteilla).
Kuva 2. Text editing -näkymässä voi tuottaa uuden kirjoituksen raahaamalla uudemman- tai vanhemmanlaisen Word-tiedoston kirjoituksia listaavan taulukon päälle, mikä konvertoi automaattisesti luetun tiedoston tekstimuotoiseksi. Myös pelkkää tekstiä (plain text) sisältäviä tiedostoja voi tuoda samalla tavoin eli ei tarvitse avata tiedostoa jollain käyttöjärjestelmän editorilla, kopioida tekstiä leikepöydällä jne., vaan pelkkä drag'n'drop riittää.
Kuva 3. Importing-näkymässä on "upload multiple"-raahausalue, johon voi tuoda useita kuvia kerrallaan kuvakatalogin säilöön laitettavaksi.
Kuva 4. Project list -näkymässä on mahdollisuus tuoda yksittäinen varmuuskopioitu projekti uudeksi projektiksi tehtäväksi raahaamalla varmuuskopion sisältämä zip-paketti projektilista-paneelin päälle.

Visuaalisten vihjeet olisivat monesti sellaisia, ettei yksittäistä sellaista tarvittaisi monestikaan kuin sen yhden kerran, jonka jälkeen siitä tulisi ylimääräistä visuaalista hälyä, joten kerrottakoon ensinäkemältä piiloon jäävista asioista tässä.

Kuva 1. Text editing -näkymässä voi poistaa kirjoituksia pois heitettävää paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla. Extra info -painike tuo esille kirjoituksien valmiusasteet ja kirjoituksien koot tekstimerkkien määrissä laskettuna. Adjust sorting order viittaa arvatusti kirjoituksien järjestykseen julkaistavassa teoksessa.
Kuva 2. Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia lisäosia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden vaihtamista varten voi tehdä tai käyttää olemassa olevia esiasetuksia. Jos jonkin lisäosan asettaa pois näkyvistä, ei tämä poista lisäosassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahingojen tapahtuminen. Nämä säädöt vaikuttavat julkiseksi asetettuun teokseen.
Kuva 3. Writing list -näkymässä käytössä inline-edit päiväyksien kohdalla.
Kuva 4. Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimen kohdalla.
Kuva 5. Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit dokumenttia esittävän ikonin päällä, mitkä on tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusteen loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Näiden kirjoitusten poistamiseen on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella).
Kuva 6. Solution writing editing -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettuja tietynlaisia paikoilleen painamalla "include" ja sijoittaa tietynlaiseen kohdistuva viittaus painamalla "ref". Nämä toiminnot saa esille viemällä osoitin kirjoitukseen oheistetun tietynlaisen päälle tai viereen. Tietynlaisten kuten kuvien kuvanumerot generoidaan automaattisesti. Painamalla "main image" määritetään, että valittua tietynlaista käytetään kirjoituksen aloittavana kuvana (tätä varten omat säätimensä kirjoituksen ja sen lisäosien alapuolella).

Jokainen erillinen näkymä (esim. "item moving") on jaettu vaakasuunnassa 1 – 3 ryhmään, mihin vaikuttaa se, kuinka leveänä selainikkunaa pitää. Leveimmillään näkymään mahdutetaan kaikki siihen näkymään sisältyvät elementit, vähemmän leveänä tyypillisesti oikeanlaitimmainen ryhmä piilotetaan ja vielä vähemmän leveämpänä kaikki ryhmät mahdutetaan päällekkäin, jolloin näkymästä tulee muodoltaan pitkulainen. Tällaisella ominaisuudella tai mahdollisuudella voi olla käyttöä pidettäessä useita eri näkymiä auki useassa eri selainikkunassa tai jos tavoitteena on vain hieman säätää sitä, mihin haluaa huomionsa keskittää (esim. tekstin editointi -näkymässä particulars-ryhmän saattaa toisinaan haluta piilottaa.

Kuva 1. Tekstin editointi -näkymän kaikki kolme vaakasuuntaista ryhmää näkyvissä. Tekstikenttien alla olisi lisää (piilottamattomia ja optionaalisia) tekstikenttiä.
Kuva 2. Tekstin editointi -näkymässä näkyvissä yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ja avattuna oleva kirjoitus.
Kuva 3. Tekstin editointi -näkymän kaikki vaakasuuntaiset ryhmät päällekkäin aseteltuina, selainikkunan vähimmäisleveyden alittaessa tietyn rajan.