Verrattaessa mielen- ja elimistön tilaa ennen Prismaanpäin lähtemistä ja sieltä takaisin tulemista (pyörällä), voi asianomainen huomata joka kerta tapahtuvan enemmän tai vähemmän kolmen merkittävimmän stressihormonin aktivoitumista [1], mikä ei ole enää pitkään aikaan johtunut pelkästään siitä, että olisi ollut jonkinlaisia suoria näkö- tai kuulohavaintoja stressireaktioiden laukaisijana (tai haptiikkaan tai kinesteettisyyteen perustuvia havaintoja), vaan asiaan vaikuttaa myös tuolloinen mielensisältö ja ajatukset, joiden esiin tulemiseen ei vuosia jatkuneen häirintätoiminnan harjoituttamisen kohteena olemisen jälkeen tarvita enää niin voimakkaita ärsykkeitä kuin aiemmin. Tämä aiheuttaa suoraan mm. sen, että kortisoli-hormoni on tarpeettoman usein tarpeettomasti koholla, mikä ilmenee viiveellä mm. lisääntyneenä hiilihydraatin tarpeena, vetämättömänä olona ja kognitiivisten kykyjen jonkin aikaa kestävänä lamaantumisena – varsinkin, jos ei käytä esim. serotoniiniin, dopamiiniin ja GABAan vaikuttavaa, teenlehdistä saatavaa molekyyliä, teaniiniä (tai jotain muuta adaptogeeniksi luonnehdittavaa) mentaalisten kykyjensä terävöittämiseksi, stressireaktioiden taltuttamiseksi yms.

Ajoittain tietynasenteiseksi virittäytyvä

Tämä elimistön- ja mielentilan muokkaantuminen ei-mielekkäillä tavoilla, mistä on suoraa haittaa sekä elämänlaadulle, että epäsuorasti myös elämässä etenemisen mielessä, johtuu pitkälti siitä, että Prismasta on sen työntekijöiden toimesta tehty ajoittain tietynasenteiseksi virittäytyvä kohtaamispaikka, missä haittaan ja häirintään pyrkivät teot löytävät paikkansa niinä aikoina, kun asianomainen asioi Prismassa.

Kohtaamispaikkaisuus muodostuu siitä, että asianomaisen maineen vääristymiä ja suoranaisia valheita on mitä ilmeisimmin levitelty myös venäläisissä, privaateissa sosiaalisissa verkostoissa, jolloin sekä suomalaiset ja että viereisen maan kansalaiset pääsevät härnäämään asianomaista omakohtaisesti sen aikaikkunan ajan, jonka asianomainen viettää aikaa Prismassa, sekä myös jonkin aikaa sinne saapuessaan ja sieltäpäin pois suuntautuessaan. Häirintätoiminnassa voidaan nähdä negatiiviseksi spiraaliksi luonnehdittavaa ilmiötä, missä asianomaisen häirinnän vaikutuksesta vahingoittunut olemus houkuttelee osaltaan häirintään osallistujia häiritsemään entistä innokkaammin – vaikkakin edes jonkinlaiseen nokkeluuteen pyrkien, eikä siis koskaan esim. tönimisen kautta, vaan enemmänkin psykologisesti. Häirinnän kehon olemusta (erityisesti iho ja hiukset) vahingoittavuus viittaa tässä mm. stressin aiheuttamaan suoriin seurauksiin elimistön metaboliikassa (epäsuorasti korjausyrityksien kautta), häirinnän vaatetukseen vaikuttavuuden liittyessä siihen, kuinka maineen vahingoittuminen on varmuudella tehnyt hankalammaksi saada työpaikka, josta hankitulla elannolla voisi ostaa enemmän vaihtoehtoisia vaatteita.

Prismalaiset ovat aktiivisesti osallistunut siihen, että mainitunlaisen kohtaamispaikkaisuuden tuntu pysyy yllä häirinnästä tietoisena olevien ihmisten mielissä ja on mahdollista, että prismalaiset käyttävät tätä hyväksi pitääkseen Prismaa kauppana paremmin mm. venäläisten mielissä, jolloin venäläisten harkitessa mahdollista ostosreissua kotimaassaan, heitä voi innostaa lähtemään ostosreissulle muistuttamalla suoraan tai suggestoivasti, että he saattaisivat nähdä vilaukselta asianomaisen. Pelkästään jo se, miten lukuisat eri venäläiset katsovat asianomaista, kielii siitä, että he tunnistavat hänet henkilönä, eivätkä vain muodosta käsitystä sen hetkisten empiiristen havaintojensa perusteella. Priming-ilmiön hyödyntämistä kulunja valintojen ohjailussa

Erityisesti juuri Prisman tapauksessa on oleellista tarkastella sitä häirinnän asuun pukeutuvaa, priming-ilmiötä hyödyntävää ennustamistekniikkaa, josta on kerrottu yksityiskohtaisesti otsikon ”Todistettavuudesta” alla mainituissa tiedostoissa ja viitatuissa muissa lähteissä. Se koskee asianomaisen kulkuun ja toimintaan liittyvien valintojen ohjaamiseen pyrkivyyttä, harjoitetun tekniikan perustuessa pitkälti siihen, että mielessä (keinotekoisesti) aktivoidut mielteet eivät johda pelkästään siihen, että jotain ”nousee” assosiaatioiden kautta tietoisuuteen asti, vaan jotain jää ikään kuin ”kytemään” mieleen ja syöttämään vaivihkaa ideaa, joka tukee johonkin valintaan päätymistä.
Karkeampaa heidän toimintansa on silloin, kun he lähinnä arvaavat ja kokeilevat, vaikkakin analytiikka-avusteisesti, mitä jonkun tietyn henkilön mieleen tulee tietyn ajan rajoissa ja miten hänen elimistönsä reagoi, kun tämä altistetaan joukolle valikoituja suoria havaintoja tai hänet johdatellaan ajattelemaan tiettyjä asioita. Nämä suorat havainnot ja tietyt ajateltavissa olevat asiat ovat sellaisia, joiden tietynlaista vaikuttavuutta on esivalmisteltu, jotta niistä juontuvat assosiaatiot, konnotaatiot ym. eivät johtaisi satunnaisenoloisesti ”ihan minne vain”, vaan juuri tiettyjen mielteiden äärelle. Tällä tavoin aktivoitujen mielteiden yhteisvaikutus saa aikaan mahdollisesti tietoisuuteen asti nousevia ajatuksia, joiden esiintuleminen on tiedettävissä etukäteen, vaikka välissä olisi ollut useita assosiaatioista toiseen siirtymisiä. Tämä on jotain, jota on monesti lähes mahdoton ymmärtää ns. arjen logiikalla, mutta visuaalisesti selitettynä tämän tekniikan idean ymmärtää helpommin (lue mainitut tekstit).

Työntekijöihin liitetään mielentilaa ja reaktioita ohjaavia ”ankkureita”

Prisman työntekijöiden osallisuuden osoittaa erityisesti se, kuinka he toistuvasti käyttävät aiemmin johonkin tiettyyn työntekijään liittämiään “ankkureita” (vrt. neurolingvistisen ohjelmoinnin eli NLP:n termiin: “Ankkuri on muistuttava, laukaiseva ärsyke (ulkoinen merkki, kuva, aistimus, sana), joka linkitetään tiettyyn kokemukseen, niin että ankkuri vie suoraan tuohon mielentilaan tai reaktioon.”) joko ohjatakseen kohdeyksilön mielentilaa tiettyyn suuntaan tai liittyäkseen mukaan kohdeyksilössä toisaalla nostatettuun mielentilaan. Vaatii erityistä koordinointia työntekijöiden ja muiden osallistujien kesken, että saadaan ensinnäkin luotua nämä mielentilaan vaikuttavat ankkurit ja jotta voidaan olla liittämättä samoja ankkureita useisiin eri Prisman työntekijöihin. Myös tässä tulee esille prismalaisten ym. tietynlainen pelihenkisyys eli he pyrkivät siihen, että heidän tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän asianomaiseen vaikuttamaan tarkoitettuja muutoksia juuri sinä päivänä, kun asianomainen asioi Prismassa eli esim. työvuorolistat olisi täten laadittu jo aiemmin, eikä ketään tietynlaisia ajatuksia herättävää työntekijää vaihdeltaisi esim. istumaan kassalle ihan viime minuuteilla suhteessa asianomaisen saapumiseen nähden. Sinänsä olisi helpompaa hyväksyä se mahdollisuus, että esim. myyjien asettaminen kassoille heidän herättämien assosiaatioiden ja tuntemusten perusteella, sekä tässä rikosilmoituksessa kuvailtu psykologinen vaikuttaminen, olisi normaali osa Prisman liiketoimintaa – käytännöiksi muuntuneilta osin ja vasta harjoitelluilta osin – eikä siis jotain, joka olisi vain osan työntekijöistä tiedossa. Lähinnä toiminnan sävy on sellainen, joka ei oikein sovi perhemarketin tyyliin: prismalaisilla ja näillä muilla osallistujilla on käytännössä aina pyrkimyksenä aiheuttaa ajatusten päätyminen johonkin ällöön ja/tai tuntemuksiin, jotka eivät tunnu mukavalta.

Eivät halua olla pelkkiä suorittavan työn tekijöitä

Kuitenkin, lukuisat Prisman työntekijät eivät mitä ilmeisimmin halua olla pelkästään suorittavan työn tekijöitä ja muiden ihmisten palvelijoita, vaan he haluavat olla osana jotain sellaista, joka saa heidät tuntemaan olevansa jotain erityistä, joka yhdistää heitä sosiaalisesti ja joka viehättää heitä yksilöinä (intellektuellisti ja viihteellisessä mielessä). Kassatyö ja tavaroiden siirtely ei tarjota tätä, vaan se mikä Prisman työntekijöitä viehättää, liittyy teknologian, psykologian ja matemaattisten mallien hyödyntämiseen ihmisten käytöksen seurannassa, muokkaamisessa, analysoimisessa, selittämisessä ja erityisesti ennustamisessa. He eivät kuitenkaan pysty tähän pelkästään keskenään.

Toiminnan takaisinmallintaminen paljastaa kohdeyksilön yksityiskohtaisen profiloinnin

Kyse ei ole satunnaisista kokeiluista, joilla saa aikaa kulumaan, vaan systemaattisesta ja vuosien ajan jatkuneesta metodien ja keinojen kehittelystä, kohteiden joutuessa alttiiksi kokeilujen ja jo vakiintuneiden menetelmien aiheuttamalle stressille, mielipahalle, kognitiivisten toimintojen häiriintymiselle ja näiden kautta mm. immuniteettipuolustuksen kuormittumiselle, elimistön metaboliikan häiriintymiselle, käytöksenpiirteiden muuntumiselle ja erheellisille uskomuksille siitä, kuka häneen tällä tavoin vaikuttaa. Toimintaan osallistuvien tietoon eli siis myös Prisman työntekijöiden tietoon on saatavilla reaaliaikaisesti (ja samalla luvattomasti) se, mitä on nähtävillä kohdeyksilön tietokoneen monitorilla, mikä mahdollistaa sen helpomman selvittämisen, missä mielentilassa kohdeyksilö on tai tulee olemaan tai ainakin mitä asioita hänen mielessään on vast’ikään aktivoitu ja mihin voi täten liittää muita ajatuksia. Ts. Prisman työntekijät eivät toimi tässä pelkästään sen arvauksen varassa, josko kohdeyksilö olisi lukenut tai katsonut jonkun tietyn ajankohtaisen uutisen, vaan he tietävät täsmälleen ja varmuudella, mitä on luettu ja milloin.

Prisman työntekijät pystyvät olemaan varautuneena kohdeyksilön mielentilan olemiseen tietyllä tapaa aktiivisena riippumatta siitä, onko kohdeyksilö aiheuttanut itselleen tietyn mielentilan vietettyään pitkän aikaa jonkin tietyn aiheen äärellä Internetistä lukien vai onko kyse jostain, joka aiheutettiin juuri hetkeä ennen kuin hän pääsi viimeiselle suoralle ennen Prismaan saapumista. Mielentila ei viittaa tässä sellaiseen, minkä voisi kuvailla yhdellä adjektiivilla, vaan se on enemmänkin jonkinlainen profiili, joka muodostuu mm. erityisen aktiivisena olevista ajatuksista ja tiettyihin ajatuksiin (mielteet, symbolit, eleet, sanat ym.) liittyvistä tietynlaisista tuntemuksista, sekä mahdollisesta moduloivasta, kauttaaltaan vaikuttavasta tunnetilasta. Huomioitavaa on, että aiheutetut priming-efektit (”aiempi ärsyke vaikuttaa siihen, kuinka jokin myöhempi ärsyke vaikuttaa”) voivat kestää jopa kuukausia.

Kohdeyksilöstä kertyy eri tietolähteiden kautta niin paljon analysoitavissa olevaa tietoa, että sen perusteella voidaan määrittää paljon muutakin kuin pelkkiä todennäköisyysarvoja sille, minä päivänä soijamaito on lopussa ja hakeeko kohdehenkilö tuotteen mistä kaupasta. Huomioitavaa tässä on se, että Lappeenranta on varsin pieni kaupunki, joten vaihtoehtoja eri asioiden tekemiseen ei, varsinkaan pyörällä kuljettaessa, ole kovinkaan monia (viitaten aikaan ennen uuden Iso-Kristiinan avautumista). Kriittistä asianomaisen toiminnan ennustettavuuteen liittyvien väittämien osalta on mm. se, missä määrin väitetään tietoa vuotavan muista kaupoista ja mitkä ovat kohdehenkilön elämän muut aktiviteetit ja mihin aikoihin hän niitä suorittaa.

Prismalaiset muine osallistujineen eivät malta lopettaa

Toimintaan osallistuvat Prisman työntekijät muodostavat eräänlaisen entiteetin, jolla on muiden osallistujien suhteen sitä enemmän merkittävyyttä, mitä enemmän he pystyvät sisällyttämään Prismaan sisälle aina samankaltaisesti vaikuttavia ankkureita, sekä väliaikaisemman oloisia asioita, jotka ohjaavat kohdeyksilön mieltä ja viittaamaan johonkin, joka on Prisman läheisyydessä. Periaatteessa kaikki mikä on liikuteltavissa tai ympäristöstään esiinkorostettavissa, on mahdollisesti käyttökelpoista, mukaan lukien toimintaan osallistuvat venäläiset turistit, pihalla olevien autojen rekisterinumerot ja läheinen lenkkeilyreitti, jossa kohdeyksilö kävi juoksemassa tunti ennen Prismaan saapumistaan. Tämän kaiken hallitseminen ja käytön koordinoiminen vaatii jonkinlaista tietojärjestelmää, koska hyvin harva ihminen kykenisi muistamaan edes nimeltä kaikkia esineitä, joita toiminnassa käytetään tiettyyn kohdeyksilöön liittyen. Tämä voi olla kaukana (suomalaisen) median luomasta todellisuudesta, mutta ohjelmistoteknisessä mielessä tässä ei ole mitään ihmeellistä (kaikki tarvittava projektinhallintaohjelmista pilvilaskentapalveluihin ja dataloggereista mobiilikäyttöisiin tehtävänjakosovelluksiin on heti saatavilla).

Pilaavat tarkoituksellisesti omalta alalta opittuja termejä, käsitteitä ja konsepteja

Prisman työntekijöiden ja muiden osallistujien asenteista ja pyrkimyksistä kertoo paljon se, kuinka korostuneen usein he ovat pyrkineet konkretisoimaan kohdeyksilön koulutukseen liittyviä termejä ja abstrakteja käsitteitä johonkin höpöön – todennäköisemmin kuitenkin johonkin ei-mukavaan – erityisesti silloin, kun nuo termit ja käsitteet ovat olleet poissa käytöstä asianomaisen mielessä. Tällainen häirintätoiminta ei rajaudu pelkästään Prisman sisätiloihin, vaan se jatkuu päivittäin muissa yhteyksissä - kuitenkin siten, että muut osallistujat pystyvät suoraan tai välillisesti käyttämään samaa tietojärjestelmää kuin prismalaiset, jotta voivat pysyä ajan tasalla siitä, mitä häirintätekoja tehtiin, milloin ja minkä aikaa jotain voi todennäköisesti vielä hyödyntää eli tarvitaanko suuri vai pieni signaali, jotta saadaan jossain toisessa kontekstissa palautettua aiemmin Prismassa aktivoitu ajatus esiin.

Analytiikkaohjelmistoja ja neuraaliverkkoja

Kohdeyksilön seuranta, käytöksen ja valintojen ennustaminen, toiminnan analysoitavuus.. nämä vaativat teknisesti, matemaattisesti ja psykologisesti melko hienostuneita metodeita ja välineitä. On todennäköistä, että kohdeyksilön liikkeitä hyllyrivien välissä seurataan sen perusteella, mitä signaaleita hänen älypuhelimensa jättää ympäristöönsä, minkä perusteella jo pelkästään voi useiden erillisten seurantajaksojen aikana muodostaa ennusteita esim. siitä, mitkä tulevat olemaan hänen tulevia kulkureittejään, hienoisesti ohjastettuna tai ilman ohjastusta. Osa toiminnasta on sellaista, että se ei vaadi osallistujilta muuta kuin sen varmistamisen, että kohdeyksilö päätyy tietylle kassalle, jossa hän tulee yli minuutin ajan altistuneeksi jonkin tietynlaisia (mielen) ankkureita kerryttäneen henkilön olemukselle ja samalla muille ympäristöön varta vasten sijoitetuille ihmisille ja esineille. Mainitsemisen arvoista on sekin, että nykyaikaiset analytiikka-ohjelmistot pystyvät hyödyntämään neuraaliverkkoja oppiakseen, minkälaisia reittivalintoja tietty koh dehenkilö tekee tietyssä kontekstissa (eli tässä tapauksessa Prisman sisätiloissa), saatuaan syötetietoina myös tietoa siitä, minkälaisia reittivalintoja samainen kohdehenkilö tekee jossain eri kontekstissa (esim. metsässä lenkkeillessä).

Tilastollisesti tarkasteltuna olisi havaittavissa, että toimintaan osallistuvat käyttävät runsaasti tiettyä samaa symboliikkaa, johon on aiemmin pyritty ehdollistamaan jotain iljettävää, mutta on kuitenkin niin, että mitä töykeämmäksi yksittäinen häiritseväksi luokiteltava asia menee, sitä todennäköisemmin sen suorittaja on joku muu kuin Prisman työntekijä. Tämä on enemmänkin nykyhetken tila, aiemmin raja ei ollut samalla tapaa tilastollisesti esiin saatavissa, mutta on kuitenkin olennaista huomioida, että prismalaiset ovat olleet pohjustamassa toimintaa merkittävässä määrin ja osallistuvat siihen edelleen.

Toiminnan sävy usein töykeää

Vuosien aikana toiminnan sävy on vaihdellut erittäin töykeästä, melkeinpä musertavan töykeästä, melko hienostuneeseen toimintaan, mutta tätä hienostunutta toimintaa ei ole koskaan jatkunut edes kolmen perättäisen käyntikerran verran. Toiminnan sävy viittaa eräänlaiseen pelkistykseen, joka olisi tehtävissä jokaisen kohdeyksilön Prismassa käymisen kohdalta erikseen, alkaen kauppaan menon suunnittelusta, sinne menemiseen, siellä asioimiseen, sieltä poistumiseen ja takaisin lähtöpaikkaan palaamiseen. Toiminnan sävyn muodostaisi täten mm. se symboliikka, mitä on käytetty kohdeyksilön mieleen vaikuttamiseen ja se, kuinka jyrkästi kohdeyksilön mielialaa on koetettu tuuppia pois mielekkäiltä raiteilta.

Aggressiivisimmillaan toiminta on usein silloin kun asianomainen on jollakin tapaa erityisen alttiissa tilassa pysyväluonteisten muistijälkien syntymisien kannalta (esim. väsyneenä tai hiukan liikaa ”stressiä vähentävää” ashwagandhaa ottaneena). Toimintaan osallistuvat pyrkivät johdattamaan ajatuksia aina uudestaan ja uudestaan joko aiempiin heikkouden hetkiin (nuutunut, tukka huonosti, vaatteet epämukavat yllä tms.) tai tiettyihin samoihin teemoihin, joista mitä ilmeisemmin on pyritty tekemään dominoivia ajatuksia kohdeyksilön mielessä. Esim. Virginia Techin massamurhan aikaan, kuten myös lukuisia kertoja Breivikiä mediassa käsiteltäessä asianomaisen haluttiin kokea erittäin vahvoja vihan ja ärtymyksen tuntemuksia. Juuri sellaiset kertovat siitä, miten prismalaiset eivät todellakaan ole mitään ns. perhearvoja vaalivia, vaikka sellaista kaupan mainonnassa pyritäänkin korostamaan, vaan he ovat täysin valmiita vahingoittamaan ihmisiä pelkän huvin vuoksi.

Jos kohdeyksilö on “liian hyvässä vireessä”, keinoihin vaikuttaa tehdään ilmeisestikin jonkinlaista hienosäätöä, koska tuolloin asianomaisen mieli on sen verran hyvin puolustuskykyinen, että tämä ehtii sekä rationalisoinnin, että stressihormonien tyynnyttävän vaikutuksen kautta käsitellä monenlaisen häneen kohdistuvan häirinnän ennen kuin sellainen ehtii kunnolla vaikuttamaan. Tietojärjestelmäavusteisuus, kohdeyksilön toiminnan ennustettavuus, vuosia jatkunutta, iljettävyys toiminnan sävyssä, koordinoitu toiminta, muidenkin kuin prismalaisten osallistuminen lisääntyvässä määrin, maineen vahingoittuminen, stressaavuus, elimistön toiminnan sekoittuminen, ajanhukka itsepuolustusmielessä ja sitä kautta ajan lainaaminen itselle tärkeiltä asioilta.. Näistä yhdessä muodostuu se, mikä vahingoittaa kohdeyksilöä monella eri tavoin.


Julkaistu alunperin Vohkare-julkaisussa.