Joku fiksu oivaltaisi näistä seikoista jotain olennaista

Talven 2019 (Q1) aikana on tullut käytetyksi suurin osa ostetuista sarjalipuista VR:n juniin matkavälille Lappeenranta - Lahti, missä varsinaiset matkat ovat alkaneet, mahdollisesti täydentävine junalippuineen, Lappeenrannasta ja päätyneet Kouvolaan, Lahteen ja Helsinkiin, joista on tultu takaisin saman päivän aikana. Näiden matkojen aikana on kerrytetty huomioita siitä, miltä itsestä tuntuu näiden matkojen aikana. Oheinen taulukko osoittaa, että vaikka fyysinen jaksavuus on tyypillisesti ok, pidemmillä matkoilla ilmenee joidenkin ehtojen täyttyessä olotiloja, jotka ilmentyvät vähemmän toivottavasti myös kasvoilta. Lyhyempiäkin matkoja varten on suotavaa, että käy niitä ennen lenkkeilemässä, sillä se tekee hengittämisen helpommaksi ja on muutenkin paljon levollisempi olo. Kaikki nämä matkat on suoritettu käyttäen muffinssi-voittoista ruokavaliota ja saattaisipa olla, että jauhelihamakaroni-ruokavalio (ks. http://webapp.hoito.org/kotvawritestories/view.jsp?solutionid=2...) olisi voinut toimia paljonkin paremmin.


Elimistön toimintaa sotkee tehokkaasti, jos huoneilman laatu ei ole unenlaadun ja oleskelun kannalta hyvä, mihin vaikuttaa tuulettuvuus yleensä, mattoihin kertynyt pöly, lenkkeilyn vaatteiden hajut, ruoanlaitto ym. Kesäyöt alkaen päivän 20 celciusasteesta, olisivat tukalia ilman tuuletinta.

Sääntöjen joukot, joilla elimistön toimintaa voitaisiin luonnehtia, muuttuvat syötäessä jotain tietynlaista, jolloin kausaliteettinen suhde esim. kaakaon käytön määrällä ja esiintyvillä tuntemuksilla ei enää olekaan sama kuin mitä se oli jollain toisella hetkellä. Toisinaan joidenkin aineiden ja oireiden välillä voi olettaa toistuvuutensa vuoksi jokin yhteys, jota ei sitten enää olekaan, kun käyttää jotain toista ruokavaliota kuten se, että yhdellä ruokavaliolla idut, punasalaatti, selleri ja purjo aiheuttavat monesti silmien kuivuutta ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä väliaikaisesti. Tällainen saattaa selittyä mm. meneillään olevalla (lievälläkin) ummetuksella ja sitä kautta elimistön käytettävissä olevien rasvahappojen saamattomuudella ruoasta (rypsiöljy on osoittautunut erittäin normalisoivaksi aineeksi päivittäisessä ruokavaliossa).

Olo on tyypillisesti parhaimmillaan silloin, kun on ehtinyt olemaan syömättä 5 - 12 tuntia, eikä vielä siinä vaiheessa ole nälkä, mikä vaatii sen, että elimistölle on ollut vaivatonta käsitellä ravintoa, eikä se ole jäänyt vatsaan tai suolistoon.

Liikunta, elimistön ollessa tunnistamattomalta osalta vajeellisessa tilassa, on usein se, mitä hiustenlähtö 8 – 24 tunnin viiveellä seuraa (jonkinmoiset unet välissä) eli liikunnasta palautuminen ”ryövää” viimeisetkin resurssit?.

Toisinaan kädet ovat ranteisiin ja jalat nilkkoihin asti erittäin kylmän tuntuisia, vaikka olisi kesä, mihin auttaa sekä lenkkeily, että ruokailu, mutta tällaiseen voi päätyä myös häirinnän vaikutuksien seurauksena.