Ominaisuusesittelyjä (valikointeja)

Aineistokokoelmia (adequates) voi lajitella aineistokokoelmien joukkoihin (adequate sets), jotka voi asettaa näkymään tai olemaan näkymättä perusnäkymässä.

Kuva 1. Erilaisia aineistotyyppejä ovat mm. linkit, tekstuaaliset muistiinpanot, kuvat, videot, datasta generoidut graafit, monesta kuvasta koostuvat kuvaesitykset ja "sciency"-aineistotyyppi, joka sisältää metatietoa julkaistuista tutkimuksista/raporteista.
Kuva 2. Aineistokokoelmien muokkaustoiminnot sisältävät yksinkertaiset siirtelyt, lisäilyt ja näkyvyys-asetukset.
Kuva 3. Tässä näkyviä kahta eri sovellusta (Passenger857 vasemmalla ja Sihteeriopisto loppuosaa täyttämässä) voi käyttää myös erikseen. Tarvittaessa Sihteeriopiston paneelit saa järjestettyä asettumaan kahdella eri tavalla, missä tiettyjä yksittäisiä paneeleja saa lisäksi joko olemaan näkymättä ollenkaan tai olemaan näkyvissä.
Kuva 4. Muutama lisätoiminto ja sessiokoodi, jota voi käyttää mobiilisovelluksella sisäänkirjautumiseen.

Olisi tuohduttavaa, jos aineiston siirtely olisi liian monivaiheista tai se alkaisi monesti toistuessaan kuluttamaan liiaksi aikaa, joten täytyyhän sellaiseen saada mukavaa sutjakkuutta.

Kuva 1. Jo yksittäiseen aineistokokoelmaan sisällyten esim linkin voi siirtää toiseen aineistokokoelmaan yksinkertaisesti siirtämällä se sinne vedä ja pudota -metodilla.
Kuva 2. Kirjanmerkkejä voi tuoda vaikka kokonaisen kansiollisen kerralla suoraan Firefoxista. Niiden kuten kaiken muunkin sisääntuodun voi saada a) jäämään talteen Passenger857-taltioon (kuvassa kirjanmerkkien vieressä), b) siirtymään suoraan Sihteeriopiston maybelaters-osioon tai c) siirtymään suoraan yksittäiseen, avoimena olevaan aineistokokoelmaan.
Kuva 3. Kun näkymää, missä on vasemmalla laidalla Passenger857-sovellus ja sen oikealla puolella loppuosaa täyttämässä Sihteeriopisto-sovellus, kaventaa, häipyy Sihteeriopisto näkymättömiin (pysyttelee kuitenkin käytettävissä samassa selainikkunassa), jotta voi keskittyä pelkkään linkkien keräämiseen. Linkkejä voi tipautella sellaiselle varatulle alueelle mahdollisesti mistä tahansa graafisesti selaimesta.

Videoita ja muuta aineistoa voi olla leppoisampaa katsella eri asennossa kuin missä on sillä hetkellä, kun käyttää Sihteeriopistoa web-käyttöliittymässä ja toiselta päätelaitteelta, joten Android-laitetta, johon on asennettu Sihteeriopiston mobiilisovellus, voi käskyttää tekemään tietylle aineistolle jotain ennalta määritettyä. Käytännössä Android-laitteen käsiteltäväksi lähetetyt YouTube-videot päätyvät avautumaan kyseisen laitteen YouTube-sovelluksessa, linkkien päätyessä avautuneeksi Android-laitteen selaimessa, yksittäisten tai monista kuvista koostuvien kuvaesitysten päätyessä näkymään Chromecast-välitteisesti erilliselle näyttöruudulle.

Kuva 1. Sihteeriopiston puolella on painike "Web Socket", jolla avataan puolet yhteydestä Android-laitteelle, mikä tulee yhteyden toisen osuuden avauduttua mahdollistaneeksi esikatselu-aineiston katselun Android-laitteen päättämällä tavalla.

Ei ole tuntunut perustellulta mahdollistaa sitä, että KotvaWrite Stories on se osapuoli, joka ottaa yhteyden Sihteeriopistoon kertyneen aineiston selaamiseksi, vaan mieluummin niin päin, että Sihteeriopisto- tai Passenger857-sovelluksesta käsin lähetetään KotvaWrite Stories -sovelluksen käyttöön sille kelpaavaa aineistoa aineistokohtaisesti.

Kuva 1. Passenger857- ja Sihteeriopisto-sovelluksissa on molemmissa toiminto kuvien kopioimiseen KotvaWrite Stories -sovelluksen käyttöön.
Kuva 2. KotvaWrite Stories -sovelluksen käyttöön kopioidut kuvat löytyvät vakioidusti Quick saves -kuvakatalogista, josta ne voi siirtää sellaiseen kuvakatalogiin, jota varsinaisesti käyttää jossain projektissaan.

Yhteen kuvaan voi tallentaa paljon tietoa kerralla silmäiltäväksi, joka olisi muutoin levällään monissa eri paikoissa. Dia-muotoisena esityksenä hyöty parhaimmillaan moninkertaistuu, varsinkin jos dia-esitys ei peitä alleen muuta aineistoa, vaan sitä voi katsella eri näyttölaitteelta. Dia-esitys tarkoittaa tässä yhdenlaisen aineiston eli monesta kuvasta koostuvan kuvaesityksen katselua joko Chromecast-välitteisesti HDMI-liitännäisessä näyttölaitteessa tai web-käyttöliittymässä. Chromecast-vaihtoehto vaatii avaamaan helpon kaksisuuntaisen yhteyden Android-laitteelle, joka suorittaa varsinaisen kommunikoinnin Chromecastin ja Bluetooth-pohjaisen ohjaimen kanssa.

Kuva 1. Monesta kuvasta koostuvaa kuvaesitystä Chromecast-välitteisesti erillisellä näyttöruudulla. Tässä yksittäinen aineistokokoelma listattuna yhdessä aineistokokoelmassa ja sisältö nähtävillä preview-näkymässä.

Erilaista aineistoa sisältävien aineistokokoelmien (adequates) lajittelu pysyväluonteiseen muotoonsa toimii hyvänä peruslajitteluna, mutta toisinaan on hyödyllistä saada niistä nopeasti esille juuri ne tietyt muutamat aineistokokoelmat.

Kuva 1. Sihteeriopiston varsin pelkistetyn käyttöliittymän kautta voi tallentaa viitteet aineistokokoelmiin NFC-tagiin, joista kortin muotoinen sellainen on käsin koskettelun kannalta näppärä.
Kuva 2. NFC-tagiin tallennusta ja luentaa varten on avattava sekä web-, että mobiili-käyttöliittymistä Web Socket -yhteys, mikä ei vaadi kuin yhden napin painalluksen molemmissa käyttöliittymissä. Tallennusta varten on ensin merkattava, mitä haluaa tallentaa ja kun lista tallennettavista aineistokokoelma-viitteistä on valmis, tallennetaan viitteet NFC-tagiin kuten se tavanomaisesti tehdään. Tallennettuja aineistokokoelma-viitteitä sisältävän NFC-tagin lukeminen johtaa välittömästä viitteitä vastaavien aineistokokoelmien listaantumiseen web-käyttöliittymään.

Vähäinenkin tekemisen nopeuttaminen auttaa sujuvoittamaan aineiston keruuta. Esim. mobiililaitteella huomioiduksi tulleet linkit voi toki kirjoittaa merkki kerrallaan uudestaan desktop-laitteessa avoinna olevan Passenger857:n osoitekenttään, mutta helpommalla pääsee, kun jakaa löytyneen linkin suoraan sen käyttöön mobiililaitteesta. Kuvat ym. muu aineisto löytävät tiensä Passenger857:ään (tai suoraan Sihteeriopisto-palveluun) samantapaisesti.

Kuva 1. Passenger857-sovelluksessa aineisto on nicecollection-kohtaisesti järjestynyttä siten, että niihin voi olla sisällytettynä vain yhdenlaista aineistoa.
Kuva 2. Verkkolinkit saa vietyä vastaavaan Passenger857:n nicecollectioniin mobiililaitteen selaimesta, käyttämällä sen jakotoimintoa, mikä avaa "komian näköisen leijupaneelin", missä ehtii vielä valita, mitä proseduuria linkin käsittelyyn käytetään: jos linkki on kuva, sen voi tallentaa kuvana, muutoin tavallisena linkkinä otsikkoineen. Linkin otsikko haetaan automatisoidulla tekstianalyysilla, sekä koko linkkisivun tekstistä johdetaan siinä samalla tiivistelmä, mutta tätä tiivistelmää ei toistaiseksi käytetä mihinkään.
Kuva 3. OneDrive on ihan kelpo säilömispaikka PDF-tiedostoille, siinä ollen hyödyllisenä mahdollisuutena viitata OneDrive-tiedostoihin suorilla verkkolinkeillä. Nämä linkit saa vietyä Passenger857:ään mm. sitä kautta, että jakaa teokseen vievän linkin Android-laitteeseen asennetun OneDrive-sovelluksen kautta.
Kuva 4. Mobiililaitteeseen paikallisesti tallennetut kuvat ja sen kautta saavutettavat kuvat (esim. jossain kolmannen osapuolen verkkopalvelussa) voi siirrättää bittimuodossa Passenger857:n käyttöön käyttämällä tiedostoselaimen jako-toimintoa.
Kuva 5. Eräs vaihtoehtoisista aineiston sisääntuontitavoista on käyttää erillistä mobiilisovellusta, joka on tarkoitettu tietynlaisen aineiston etsimiseen, kuten saatavilla olevaa Casual PubMed -sovellusta Androidille. Se voi siirrättää PubMedistä löytyvien tutkimuksien metadatan Passenger857:ään tai suoraan Sihteeriopisto-palveluun.